Mitä artesaani opinnot oikeasti ovat -ja mitä ovat perinnetekstiiliopinnot?

Kun ajatellaan opiskelua artesaaniksi, osa saattaa ajatella ”Ai te neulotte siellä vaan sukkia” tai ”kyllä minäkin peruskoulussa huovutin.” Jos olisi näin yksinkertaista ja helppoa, en opiskelisi ja laittaisi koko arkeani ja elämääni yhdestäkään opintopisteestä.

Artesaaniopinnot eivät ole vain ”pientä näperrystä”, vaan ihan oikeasti ammattiin valmistavaa koulutusta, jossa yhdistyy tekniikka, suunnittelu, yrittäjyys ja kulttuuriperintö -ihan oikealla tasolla, ei pelkkänä pintakosketuksena.

Ja jos ottaa mukaan vielä perinnetekstiilit, mennään suoraan siihen, mistä suomalainen perinnetekstiili on tehty: raanuista, ryijyistä, pellavapyyhkeistä, kansallispuvuista, loimilangoista ja tuhansista naisten ( ja toki myös miesten ) näkymättömistä työtunneista.

Mitä artesaaniopinnot pitävät sisällään?

Sisältö vaihtelee oppilaitoksittain, mutta rungossa on yleensä samantyyppiset paketit. Tekstiilialan artesaanilla se tarkoittaa suunnilleen tätä:

1. Materiaalit ja perustekniikat

Tää on se kivijalka. Ilman tätä ei ole mitään.

• Materiaalitieto
  – villat, puuvillat, pellavat, sekoitteet, kierrätysmateriaalit
  – milloin mikäkin toimii, milloin ei, mitä voi pestä, mitä ei kannata edes katsoa väärin
• Perustekniikat
  – ompelu, kaavoitus, peruskaavat ja niiden muokkaus
  – virkkaus, neulonta, kudonta
  – huovutus, applikaatio, erilaiset pintastruktuurit

2. Suunnittelu ja muotoilu

Artesaani ei ole kopiointikone, vaan suunnittelija.

• luonnostelu, värit, mittasuhteet, rytmi
• miten ideasta tulee toimiva tuote eikä vain kiva kuva mielessä
• miten huomioidaan käyttötarkoitus: kestääkö, istuuko, tuntuuko iholla hyvältä

3. Työvälineet ja koneet

Tekstiilityössä välineet eivät ole koristeita.

• ompelukoneet, saumurit, peitetikkikoneet
• mahdolliset kudontavälineet, kangaspuut, tuftauskehikot
• laitteiden huolto ja turvallinen käyttö
• ergonomia: miten kroppa ei hajoa siihen, että olet vääntänyt 8 tuntia putkeen väärässä asennossa

4. Työelämätaidot ja yrittäjyys

Tämä on se osuus, jonka moni haluaisi skipata – ja juuri siksi se on tärkeä.

• Hinnoittelu: materiaalit + aika + kulut + ALV + järki → hinta
• Verotus ja laskutus: kevytyrittäjä, Y-tunnus, sopimukset
• Markkinointi ja brändi: some, verkkokauppa, messut, asiakaskohtaamiset
• Asiakastyöt: tarjous, luonnos, muutokset, palautteet, reklamaatiot

Tässä vaiheessa viimeistään tajuaa, että ”5 euroa tästä pienestä työstä” ei riitä yhtään mihinkään, jos tarkoitus on syödäkin joskus.

5. Perinnetekstiilit – artesaaniopinnoissa sydänverta ja kulttuurikerrostumia

Sitten se herkkuosasto: perinnetekstiiliopinnot. Tämä ei ole pelkkää nostalgiaa, vaan erittäin konkreettista ammattitaitoa.

Mitä perinnetekstiilit tarkoittavat?

Perinnetekstiilejä ovat esimerkiksi:

• raanut
• ryijyt
• liinavaatteet, pellavapyyhkeet
• kaitaliinat, pitsit, kirjotut tekstiilit
• kansallispukujen osat: esiliinat, paidat, hameet, liivit

Opinnoissa ei vain katsella kuvia, vaan:

• tutkitaan vanhoja tekstiilejä: sidokset, kuviot, kuluma, materiaalit
• piirretään rakenneskeemoja: miten tämä on tehty, mitä lankoja, millä tiheydellä
• harjoitellaan kudonnan ja muiden tekniikoiden perusteita nimenomaan perinnetekstiilin kautta

Konkreettisesti se voi tarkoittaa:

• suunnitellaan ja kudotaan oma pieni “raanu” perinteisestä aiheesta inspiroituen
• opetellaan lukemaan kudontamalleja (sidokset, loimet, poljennat)
• tehdään miniprojekti vanhan liinan pohjalta: analysoi, dokumentoi, toteuta oma versio
• tutkitaan eri alueiden perinnettä: mitä eroa on vaikka karjalaisella ja pohjalaisella ilmeellä

Tämä ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös:

• kulttuurihistoriaa: keiden työtä me jatkamme?
• ekologisuutta: miksi ennen parsittiin, korjattiin ja käytettiin loppuun – ja mitä siitä voisi oppia nyt?

Ja joo, tässä kohtaa tulee yleensä myös se oivallus:

ne “mummon vanhat liinat” ovat oikeasti käsittämättömän tarkkaa käsityötä. No, eikö vain? Itse ainakin arvostan SUURESTI! 🩷🧶

6. Perinne vs. nykypäivä – miten niitä yhdistetään opinnoissa?

Perinnetekstiiliopinnot eivät tarkoita, että jäät ikuisesti 1800-luvulle.

Usein tehdään näin:

• otetaan perinteinen malli tai tekniikka
• analysoidaan, mikä siinä on olennaista: värit, rytmi, toistuva kuvio, symboliikka
• sovelletaan se nykytuotteeseen: tyyny, taulu, laukku, vaate, sisustustekstiili

Esimerkiksi:

• perinteisen raanun raitarytmi → moderni seinätekstiili tai tuftattu taulu
• vanha pellavapyyhetyyli → nykyaikainen keittiöpyyhe tai kangaskassi
• kansallispuvun yksityiskohta → brodeerattu koriste nykymekkoon

Tässä kohtaa artesaaniopinnot ovat parhaimmillaan: yhdistetään juuret ja nykyhetki, eikä kumpaakaan pyydetä anteeksi.

Miltä perinnetekstiilipäivä voi näyttää käytännössä?

Yksi opiskelupäivä voi olla esimerkiksi tällainen:

• aamulla: luento perinnetekstiilien historiasta ja alueellisista eroista
• sen jälkeen: tutustutaan oikeisiin vanhoihin tekstiileihin (koulun kokoelma, kuvat, museomateriaali)
• lounaan jälkeen: suunnitellaan oma pieni raanu-/liinatyö – värit, sidokset, luonnos
• iltapäivä: kangaspuiden ääreen – loimi, sidonta, ensimmäiset koetilkut
• loppuun: lyhyt kirjallinen reflektio – mitä yritän tällä työllä jatkaa tai kommentoida?

Kuulostaa ehkä helpolta päivältä, mutta käytäntöön kuuluu myös:

• solmuja
• purettavaa
• “oi helvetti, laitoin loimen väärin” -hetkiä

Ja juuri niiden kautta oppii.

Miksi perinnetekstiilit ovat tärkeitä artesaanille?

Koska ilman historiaa, suomalainen käsityöala on kadotettu.

Perinnetekstiiliopinnot opettavat:

• käsityön arvon: aikaa, tarkkuutta, kestävyyttä
• rakenteen ymmärtämistä: miksi tämä kudos kestää 80 vuotta ja toinen ei kestä pesua
• jatkumon: emme keksi kaikkea tyhjästä, vaan seisomme edellisten tekijöiden työn päällä

Ja suoraan sanottuna: jos haluaa myydä käsityötä nykypäivänä ja väittää sen olevan “laadukasta” ja “perinteistä”, on hyvä oikeasti tietää, mitä se perinne on. Muuten se on markkinointipuhetta, ei ammattitaitoa.

Yhteenveto: artesaaniopinnot = tekniikka + perinne + tulevaisuus

Artesaaniopinnot ovat:

• käytännön tekemistä
• teoreettista ymmärrystä
• kulttuuriperinnön tutkimista ja jatkamista
• yrittäjyyden ja oman ammatillisen identiteetin rakentamista

Perinnetekstiiliopinnot tuovat siihen selkärangan: muistutuksen siitä, että jokainen silmukka ja sauma liittyy johonkin pidempään tarinaan kuin pelkkään “tämän kauden trendiin”.

Eli seuraavalla kerralla kun pohdit miksi Suomalainen kädentaito maksaa enemmän kuin toisaalla valmistettu tehtaalla,

niin kannattaa tukea suomalaisuutta, sitä arvokasta perinnettä ja niitä materiaaleja joita me käytämme omiin tuotoksiimme ja taiteeseemme omilla käsillämme, se on meidän työmme ja pidämme suomalaista perinnettämme yllä 🩷 sitä ei saa muualta maasta.

🧶Minna